En français, s'il vous plaît!

Tänään satoi taas lunta ja sitä tuli kaatamalla. Kevät ei siis olekkaan vielä tulossa.
Eilen kävin pitämässä ranskan esitelmäni. 10 minuttia ranskaksi koko luokan edessä. Vuosi sitten en puhunut sanaakaan ranskaa ja tässä sitä ollaan nyt. Edistystä siis tapahtuu.

Viimeviikoina olen myös ihmetellyt paikaillisten kaksi(tai kolmi) kielisyyttä. Yliopistolla ihmiset vaihtavat luentavasti englannista ranskaan. Espanja opettajani käännöstehtviä tehdessämme kääntää kaikki ranskaksi ja englanniksi. Luennolla voi vastata molemmilla kielillä. Kotona ollessani puhumme englantia ja ranskaa, välillä aika sekaisinkin. siihen lisättynä suomenkieliset sanat ja saksankielisen kämppiksen jutustelu, ei ihme että joskus menee vähän sekaisin. Kaikkien oletetaan osaavan ainakin ranskaa, joten minä olen tietysti aika outolintu. Toisaalta täällä kuulee paljon muutakin kuin ranskaa ja englantia. Ranskan tunneilla kuulen japania, portugalia, arabia ja kiinaa..Viime viikolla olin tyytyväinen itseeni kun menin selittämään ranskan opettajelleni että minun piti lähteä työlupa haastetteluun ja kysyin saisinko läksyt. Kaikki sujui rankaksi, ja ymmärsin professorin vastauksetkin.

Laitan tähän muutamia kuvia; ensimmainen kuva minusta ja Sebusta ja Sebun serkun lapsesta Cabana a sucressa, yksi kuvan Sebun sukulaisista ja yksi kuva Mont-Tremlantilta, jossa vietimme hiihtolomaa lautaillen.

Mielenosoitus

Maanantaiaamuna kello 7.15 seisoin yliopiston hallintorakennuksen edessä. Paikalla on kymmeniä muita ulkomaalaisia opiskelijoita ja puolentunnin sisällä paikalle kerääntyi puolet lisää. Syy miksi minä ja muut olimme raahanneet itsemme näin aikaisin koululle oli painava: Yliopisto suunnittelee nostavansa ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja 1000 dollarilla(n.700 euroa). Ja kuten kuka tahansa opiskelija tietää tämä summa on paljon. Jo 5 vuoden sisällä nousseet lukukausi maksujen korotukset Quebecissä ovat aiheuttaneet ärsyyntymistä opiskelijoiden keskuudessä. Pelko siitä että vahitellen nousevat lukausi maksut tulevat olemaan joku paiva Yhdysvaltojen lukukausi maksujen luokkaa on aiheellinen. Koska yliopisto kokee hankalana kaikkien opiskelijoiden maksujen nostamisen, ovat ulkomaaliset opiskeijat helpompi keino kerata rahaa. Itseasissa suurin osa yliopiston varoista(hallituksen avustuksen jalkeen) tulee ulkomaalaisita opiskelijoilta. Monilla oleva ajatus siita että kaikki ulkomaalaiset opiskelijat tulevat erityisen rikkaista perheistä on äärimmäisen väärä, suurin osa tulee keskiluokkaisista perheistä ja tiedän monta opiskelijaa jolla lainaa ja jotka tyoskentelevat jatkuvasti opiskelujen ohella.

Itse mielenosoitus oli mielenkiintoinen; siellä marsimme ja huusimme erilaisia iskulauseita niin englanniksi kuin ranskaksikin . Yksi ulkomaalainen opiskelija kävi puhumassa yliopiston hallinnon edessä, opiskelijärjestömme puhui oman mielipiteensä. Jotta mahdollisimman paljon opiskelijoita oltaisiin saatu paikella, edellisena viikonoppuna soittelivat jopa 2 kertaa yliopistolta minulle ja varmistelivat olenko tulossa. Ilmoittivat että voivat soittaa aamulla minulle herätyksen ja että paikalla on aamupala tarjolla. Ja näinhän oli, kaikki valmiina kun aamulla aikaisin saavuin paikalle. Aika hyvää rekrytointia!!Yhtäkkiä paikalle ilmaantui myös hallinon professorini joka tuli kertomaan mitä oikeuksia meillä on kun protestoimme. Hän kun on meidän ulkomaalaisten opiskelijoiden puolella, itsekin alunperin yhdysvalloista. Hänen avullaan paasimme sisälle ja toiseen kerrokseen jossa hienojen kokous+salien ovien takana johto piti kokousta. Koko porukasta lähti järjetön meteli ja oletettavasti asiamme yuli selväksi, sillä 4 tunnin jälkeen johto oli päättänyt lykkäävänsä asian päätöstä. Ilmeisesti jokin sai heidän miettimään asiaa toisen kerran. Paikalla oli opiskelijoiden lisäksi myos media, joka räpsi kuvia ja haastatteli opiskelijoita.

Kiireen keskellä.

Kuva asuntoni ovelta n. kuukausi sitten. Lunta on ollut täällä tänä talvena vähän liikaakin!! Nyt kuitenkin kevät näyttää tulevan, vaikka lumikinokset ovat vielä aika valtavat.

Elän tällä hetkellä lukukauden kiireimpiä aikoja. Kurssien viimeiset viikot ovat nyt ja seuravaalla viikolla minulla on kaksi kielten suullista koetta ja kaksi testiä. Lisäksi kirjoitan 10 sivun paperia kanadaisten vientituotteiden muutoksista 1650+luvulta nykypäivään..Tämä työ onkin aiheuttanut päänvaivaa sillä pelkästään minun tietomäärä Kanadan historiasta ei ole kovin vahva, ja olenkin ensin joutunut lukemaan historiaa että on hieman taustatietoa. Kun luennot loppuvat, alkavat lukuviikot ja sitten loppukokeet, joten eikohän tässä vielä hommaa riitä.

Eilen kävin minulla oli aika varattunu työlupa asioden hoitoon. Kaksi tuntia paperien täyttöä ja asioiden selvittelyä, olen taas vaihteeksi kyllästynyt paperisotaan johon aina joutuu näytten viisumi paperien kanssa. Työluvan kanssa sinäänsä ei ole mitään ongelmää, ensi viikolla menevät paperit liitteineen Albertaan.

On hurjaa että kohta on kulunut ensimmäinen vuosi opiskellessa. Minusta opiskelu on ollut oikeen antoisaa, vaikka välillä rankkaakin. Tosin kun nyt en ole ollut missään töissä, on tälläinen pää+toimisena opiskelijana olo ollut oikein mukavaa. Täällä Kanadassa on aika ihmeellistä jos ei käy töissä koulun ohella, mutta kesällä aijonkin nyt työluvan saatuani mennä töihin. Vähän kyllä jännittää miten sujuu ranskan kanssa. Minulle ranskan opettelu on ollut jonkin asteinen haaste ja olen päättänyt oppivani sen. Alku oli hankalaa, mutta nyt olen aivan innostunut kun pystyn ymmärtämään kohtuullisesti ja vastaamaankin. Ranskan opettajani ei puhu ollenkaan englantia ja muutenkin ranskan opetus on kovin tehokasta täällä. Aamulla ei auta muu kuin lukea rankankielistä lehteä, kun ei ole muuta saatavilla. Aluksi katselin kuvia, mutta nyt jopa luenkin, joten varmasti jotain edistystä on tapahtunut! Kotona yritän puhua Sebastienin kanssa ranskaa niin paljon kun jaksan. Meillä onkin täällä aikamoinen kielien sekamelska! Olen myös systemaattisesti ruvennut toistamaan Sebastienille jotain suomenkielen sanoja. Kinkkukiusaus, kulta ja mitä ovat oikein suosittuja tässä talossa.

Blogin aloitus

Kiva kun eksyit lukemaan blogiani!
Olen jo jonkin aikaa miettinyt että olisi kiva kirjoitella blogia, mutta nyt sitten sain sen ihan oikeasti aikaiseksi. Kuten tutut tietavät olen ajoittain aika laiska kirjottelemaan mailia jne. Ajattelin että tässäpä tulee kerralla kaikille kuulumiset, vaikka toki maileja on aina kun kerkiää kiva kirjoitellakin ja vielä mukavampi lukea. Lisäksi minulla on tullut kamala into kirjoittaa suomeksi, joten saanen nyt totettaa tässä tätä innostustani.

Yritän lisäillä joitain kuvia myös, vaikkakin kamerani nyt on rikki ja vaatii korjaajalle viemistä, mutta eiköhän tietokoneelta jo löydy kuvia roppakaupalla.

Laittakaa ihmeessa kommettia, niitähän on aina kovin mukava lukea.